Hyvää huomenta..

Olipa mukava herätä 12 tunnin yöunilta, kun talo tärisi kuin mikäkin. Säikähdin ja ravistelin Sebastianin hereille. Arvasittekin varmaan, että ensimmäinen maanjäristys koettu. Satoshi sanoi, että se oli melko iso ja että me ollaan onnekkaita, hah!

Uuden vuoden tapahtumista sitten illalla.




-Kristiina

Here we are!

Arvatkaa, kuinka kivalta tuntui, kun lentoreitti alkoi olla enemmän Tokioon kuin Helsinkiin päin? ;) Kärsittiin molemmat pahemman luokan päänsärystä, joten pieni lepotauko teki hyvää! Lentskarissa oli yllättävän kivaa, oli oma tv jokaisella, elokuvia, tv-sarjoja, musiikkia ja vaikka mitä muuta paljon paljon! Positiivisena yllätyksenä tuli myös se, miten täyttävästi saatiin syötyä lentokoneessa, ruoka oli parempaa mitä toivoin ja osasin odottaa. 

Nukuttiin monelle mutkalle vääntyneinä penkeissä, mutta hyvin silti uni maistui. Ennen Naritan lentokentälle laskeutumista nähtiin Fuji, jonka jälkeen seikkailu totisesti alkoi.. Voin kertoa, että se riemastus oli suuri, kun heti lentokentän vessasta löytyi hifistelypönttö, haha! Naritan lentokentältä lähti juna suoraa Uenoon. Olin juoksemassa ensimmäisen junan perässä, kun en tajunnut miten ne menee. Onneksi tuo matkakumppani on enemmän viilipytty ja totesi: "Kuuntelisit mitä ne kuuluttaa." Niinpä.

Ekat automaattifiilistelyt! Pahaa oli tuo litku, voin kertoa: makua ei voi edes sanoin kuvailla.

Väsy painoi molempia, eikä Ryokania meinannut löytyä ensin millään. Koko ajan seikkailtiin sen lähettyvillä. Kun ekan kerran kysyin apua, saatiin hyvät ohjeet joilla olisi pitänyt löytää hoodeille, no eipä löydetty. Pysäytin sitten sellaisen vanhan herrasmiehen, joka talutti meidät ovelle asti. Hauskaa, miten kielimuurista huolimatta ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita! Kuvassa Asakusan eräs kuja, seikkailtiin vähän ympäriinsä laukuista luovuttuamme, kun ei saatu vielä huonetta.

Nyt me ollaan kuitenkin Ryokanissa, pikkuisessa huoneessa, joka on niin söpö! Henkilökunta (=yksi mieshenkilö) on todella mukava. Illalla 7pm Tokion aikaa täällä Ryokanissa kaikki kokoontuu syömään nuudeleita yhdessä uuden vuoden kunniaksi, ajateltiin osallistua. Kuvasta voi päätellä, mitä äsken tehtiin, mutta nyt levätään hieman!

ps. ÄideiLLE terveisiä!

-Kristiina

@Helsinki Airport

Täällä ollaan ja kohta mennään. (17.20) Ja kellohan on siis 11.10 noin....

Kristiina: jeeeeeeeeeee

Täällä on liikaa ihmisiä... Ei kiva mutta eiköhän se tästä ku tarpeeksi väsyttää..

Kristiina: ja ku pääsee Tokioon, siellähän ei oo ku muutama :) Olin jo ihan varma Oulu-Helsinki välillä, että me laskeudutaan Jykylään.. Lento kesti hirmu vähän aikaa. Tosin en tiedä, johtuko se niistä vanhoista Aku Ankka -piirretyistä ;p

"Thumbs Up"

-Pepa

Matka lähestyy!

30. päivä lentokone hurahtaa ilmaan Helsingistä ja matka alkaa kohti nousevan auringon maata. Uskomatonta, miten nopeasti aika on kulunut siitä, kun päätös Japaniin lähdöstä tuli tehtyä. Laukkujen pakkaus voi alkaa siis aivan pian! Päätimme, että mukaan otetaan vain tuikitarpeellinen, sillä uskoisin, että Tokiosta tulee raahattua tuomisia melko paljon.

Lisää Tokioon liittyviä kirjoja on ostettu ja muutenkin kyselty ihmisiltä vinkkejä matkaa varten. Yövymme tällaisessa paikassa: http://www.libertyhouse.gr.jp/index.htm . Odotukset majapaikasta ovat melko korkeat, sillä Ryokaneja on kehuttu niin paljon!  Palvelu on ollut todella ystävällistä, vaikka emme ole vielä edes Tokiossa!  He ovat vastanneet kaikkeen mieltä askarruttavaan ja tehneet kaikesta mahdollisimman helppoa meille.

Ainakaan vielä ei jännitä, toivottavasti mitään viimehetken stressiäkään ei iske. Kaikki tarpeellinen on kuitenkin nyt hoidettu, paitsi rahanvaihto ja sekin tehdään ensi viikolla!

Lähtölaskenta alkakoon!

-Kristiina