Valion Profeel

Saimme buzzadorin kautta maisteltavaksi Valion Profeel -tuotteita. Odotukset olivat hurjan korkealla ja kaupasta tarttui mukaan vadelma, mustikka-mansikka sekä maustamatonta jukurttia, joiden lisäksi vaniljan sekä mansikan makuista rahkaa. Proteiinijuomaa ei löytynyt, jota olisin halunnut maistaa! Tuotteet ovat laktoosittomia, joka on ehdoton plussa!

(kuva lainattu valion sivuilta)

Sokerin määrähän näissä tuotteissa on edelleen hurja, vaikka näitä mainostetaan vähäsokerisina. Maullaankaan ne eivät loistaneet, pettymys oli erittäin suuri. Etenkin rahkassa suuhun jäi jauhoinen tuntu, eikä maku ollut missään näistä "aito". Yllättävää, ettei jukurttiinkaan ole saatu enempää makua, joka purkin kyljessä lukee.. Ainoastaan maustamaton jukurtti toimi ihan ok, kun söi banaanin kera.

 Kyllähän kyseiset jukurtit/rahkat voivat olla ihan hyvä lisä urheilijan ruokavalioon herkutteluhetkiin, mutta en kyllä itse suosittelisi mitenkään erityisesti, etenkään rahkaa normaaliruokavalioon. Rahkan ainoaksi hyväksi puoleksi voisi sanoa sydänmerkin, mutta en tiedä, korvaako se maun puutteita.





Lisää tietoa tuotteista löytyy www-sivuilta:  www.valio.fi/profeel
Buzzadorista kiinnostuneet, vierailkaa osoitteessa: www.buzzador.com
Jos haluatte, voitte lisätä minut suosittelijaksenne, nimimerkki on Keijupallo

 

 Tänne kuuluu muutenkin hyvää, Japanin reissun jälkeen on tapahtunut paljon, mm. Tämä:

 

Ps. seuraavaa matkaa suunnitellaan jo!

 

 



 

Disneyland 11.1

Käytiin Tokyo Disneylandissa! Olipa niin hauska päivä, että huh. Suosittelemme ehdottomasti kaikille lapsille ja lapsenmielisille! Sisäänpääsy oli aika kovan hintainen, mutta tämäkin kyllä maksoi itsensä takaisin, sillä Disneyn tarinoiden parissa meni kooooko päivä!

pumpkinpie 

meiä kärry

huomaatte varmaan mun silmistä, että suunnittelen jotain?

Eri puolilla Disneylandia hengas noita hahmoja. Tykkään Grumpystä <3 Heti ku tuo kuva oli otettu, tartuin tohon isoon nenään kiinni ja puristin! Mut se ei ollutkaan pehmeä... Siitähän se Jörö vasta suuttu... :)

Kuulostaa hyvälle, eikö?

Sitten kun pääsee sisään, täysjärkinenkin muuttuu varmasti vähän hitaammaksi. Tuo yllä oleva kuva kertoo kaiken. Koko veneajelu oli samaa hirveää laulua ylisuurella äänevoimakkuudella. Huojuva vene. Kaikkialla ylivärikästä ja kammottavaa. Tästä näkee painajaisia viikkoja. It's a small world saa pään pimeäksi!

samixii?

Nalle Puhin hunajajahti oli mun lemppari. Sitä on sekä kehuttu että morkattu hirveästi, mutta minuun se osui ja upposi. Jonotettiin sisään varmaankin tunteroinen, mutta oli se sen arvoinen viisiminuttinen :D

SHOOT

Tää oli Pepan lemppari. Siinä piti ampua 10, niin sai sellaisen hienon Aku Ankka sheriffimerkin! Arvatenkin Pepa sai semmoisen. Mää osuin yhteen, ärsytti.

 Disneylandin yks ehdottomista koho-kohdista oli valoparaati nimeltä Dream lights. Väriloisto oli sanoinkuvaamattoman upea ja loistavien musiikkien kanssa kokemus oli mahtava.

Disneyland -päivä oli kokonaisuudessaan tosi antoisa. Matkakaan sinne ei ollut erityisen pitkä tai haastava. Ainoastaan se, että ruoka tuolla maksaa ihan hullusti, kuten arvata saattaa. Hinnasta huolimatta ruoka oli hyvää, toisinkuin esimerkiksi suomessa=kallista ja pahaa. Tuolla sai päästää lapsenmielisyyden valloilleen!

^.-

9.1

riceburger

Pelattiin pelejä ^.^

ja voitettiin kasa suklaata <3

                                     10.1

Hachiko, Shibuya

Hachikon tarinan voitte käydä lukemassa täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hachikō   Se on melko koskettava.

Kolme päivää samassa paketissa, olkaa hyvä!

Tää oli hyvää, vois kutsua "riisilasagneksi"

Näin käy, kun ei muista kuvata ruokaansa... Ahne mikä ahne.

6.1. Me käytiin Uenossa syömässä ja Kappabashilla katselemassa keittiötarvikkeita. Mitään isoa ei tarttunut mukaan, mutta tehtiin löytöjä mietintämyssyn alle. 

100jenin hanskat. Ei _ehkä_ Pepan?

Tokyo Tower poseeraa! Näyttää enempi pinkiltä banaanilta.

hrr... miettikää pyörryttikö! Pepa ei hätkähtänytkään.

Kill Bill teemaravintola Gonpachi

7.1. Oli Roppongipäivä! Valloitimme Tokyo Towerin, joka oli huisin iso. Mua pelotti ihan kamalasti, Pepa ei ollut moksiskaan siitä, että oltiin talojen yläpuolella.  Sisäänpääsy observatorioon on muistaakseni 800 jeniä, mutta visiitti on joka pennin arvoinen. Ylhäältä käsin Tokion sisäisti paremmin. Me mentiin hissillä ylös, pällisteltiin maisemat ja käveltiin rappuset ihan alas, oli niitä portaita enemmän kuin 600, mutta "rakenteissa", joissa mentiin askelmia oli tuon verran. Yhdella tasanteista oli minihuvipuisto.

      Siinä vaiheessa, kun jalat täristen päästiin maankamaralle, oltiin nälissään. Päätettiin testata Kill Bill teemaravintola Gonpachi. Olipa törkeän ylihintaista! Valittiin alkupalaksi talon pitsaa, joka oli kyllä hyvää ja sai makuhermot onnellisiksi. Pääruuaksi syötiin puokkiin sit riisikippo kanalla ja kananmunalla, ei mitään erikoista hintaansa nähden. Ja misokeitto maistui pussimisolta. Okei, olihan se hauskaa, ku mentiin sisään ja tarjoilija huusi jotain keittiöön ja kokit huusi yhteen ääneen jotain siansaksaa takaisin. Tämä toistui kaikille sisääntulijoille! Mutta ei se vaan jostain syystä ollut maineensa veroinen. Sisustus oli samantapainen kuin elokuvassa siinä ravintolamättökohtauksessa, mutta idean toteuttaminen hyvin vaatisi vähän isommat tilat. Ravintolassa soi ihan jees musiikki, vähän sellainen Kill Billmäinen, mutta sit tarkemmin kuunneltuna ei sinne päinkään. Jos jotain positiivista tuosta voi pitsan ja ihmeellisten huutelujen lisäksi keksiä, niin ilmeisesti julkkikset on narahtanut samaan lankaan kuin me: paikassa on vieraillut mm. Johnny Depp, Lady Gaga, Maroon5, Sylvester Stallone, itse Tarantino ja ja.. olikai niitä ties kuinka paljon.

       Kun tultiin takaisin Asakusaan, juteltiin pitkä tovi muiden asukkaiden kanssa. Eräs heistä neuvoi meille hyvän ja halvan iltapalapaikan, jossa vedettiin kupumme täyteen riisiä lihalla ja sipulilla, misokeitot ja salaatit. Maha kiitti. Yhden aterian hinnaksi tuli 450 jeniä! Jos tietää hyvät paikat, kukkaro ei juuri kevene, maha ehkä levenee hehe ;)

Yoyogi puisto.

Nippon <3

Sumimoto pilvenpiirtäjä, 51krs.

Tänään oli erityisen kävelypitoinen päivä. Ensin otettiin metro Shibuyaan, josta käveltiin Harajukun puistoon. Matkalla sinne Pepa voitti tommosen tyynyn, me so happy! Puisto on nimeltään Yoyogi. Kanssamme sunnuntaikävelyllä oli satoja muita ihmisiä. Puisto oli kaunis ja rauhaisa sen jälkeen, kun ohitimme Meijin pyhäkön. Siellä ihmiset rukoilevat ja ostavat onnenamuletteja alkavalle vuodelle. 

       Harajukusta tallustelimme Shinjukuun. Vierailimme Sumimoto -pilvenpiirtäjän 51 kerroksessa. Pääsy sinne on ilmaista ja sieltä aukeaa myös hienot näkymät! Matkalla ylös korvat meni lukkoon ainakin 2 kertaa, sillä matka ekasta kerroksesta 51 kerrokseen kesti ehkä n.30 sekuntia, jos sitäkään. Shinjukussa söimme samantapaisen ruuan kuin edellisenä päivänä, naminamnam. Minä löysin ihanan takin, jonka kaappasin mukaani. Shinjukusta metroilimme Uenoon, josta kävelimme Akihabaraan katselemaan Anime-elokuvia ja pelejä kotiintuomisiksi. Akihabarasta siirryimme tänne Asakusaan ottamaan hetken lunkisti. Jotain pitäisi vielä syödä!

Terkkuja Suomeen!

Ruokaa, ruokaa, ruokaa.

Kaksi viimepäivää me ei olla tehty mitään hirveän "erikoista". Ollaan vaan oltu ja syöty lähinnä. Kävelty.

Toissapäivänä me oltiin Shibuyassa ostoksilla! Me ei otettu oikeastaan yhtään kuvia, koska keskityttiin vain vaateostoksiin, haha. Päätettiin palata sinne myöhemmin ottamaan vähän kuvia. Pepa ei ollut erityisen innoissaan shoppailureissusta, sillä miesten vaatteita oli vaikea löytää. 7 Kerroksisia naistenvaateliikkeitä löytyi kyllä, mutta miehille ehkä yksi kerros - jos sitäkään. Kyllä me silti molemmat ostettavaa löydettiin :)

Eilen syötiin koko päivä jälkiruokia. Jäätelöä, kakkua, macaron -maistiaisia, tuoreista mansikoista tehtyä pirtelöä... Syötiin me oikeatakin ruokaa, mutta ei jaksettu kuvata niitä, olivat aika perus. Käytiin eilen Akihabarassa uudelleen, siellä vierähti jälleen koko päivä, onhan se elektroniikan ihmemaa! Pepa osti jotain coolia, jota ei suomesta vielä saa.. siitä ehkä myöhemmin.