Here we are!

Arvatkaa, kuinka kivalta tuntui, kun lentoreitti alkoi olla enemmän Tokioon kuin Helsinkiin päin? ;) Kärsittiin molemmat pahemman luokan päänsärystä, joten pieni lepotauko teki hyvää! Lentskarissa oli yllättävän kivaa, oli oma tv jokaisella, elokuvia, tv-sarjoja, musiikkia ja vaikka mitä muuta paljon paljon! Positiivisena yllätyksenä tuli myös se, miten täyttävästi saatiin syötyä lentokoneessa, ruoka oli parempaa mitä toivoin ja osasin odottaa. 

Nukuttiin monelle mutkalle vääntyneinä penkeissä, mutta hyvin silti uni maistui. Ennen Naritan lentokentälle laskeutumista nähtiin Fuji, jonka jälkeen seikkailu totisesti alkoi.. Voin kertoa, että se riemastus oli suuri, kun heti lentokentän vessasta löytyi hifistelypönttö, haha! Naritan lentokentältä lähti juna suoraa Uenoon. Olin juoksemassa ensimmäisen junan perässä, kun en tajunnut miten ne menee. Onneksi tuo matkakumppani on enemmän viilipytty ja totesi: "Kuuntelisit mitä ne kuuluttaa." Niinpä.

Ekat automaattifiilistelyt! Pahaa oli tuo litku, voin kertoa: makua ei voi edes sanoin kuvailla.

Väsy painoi molempia, eikä Ryokania meinannut löytyä ensin millään. Koko ajan seikkailtiin sen lähettyvillä. Kun ekan kerran kysyin apua, saatiin hyvät ohjeet joilla olisi pitänyt löytää hoodeille, no eipä löydetty. Pysäytin sitten sellaisen vanhan herrasmiehen, joka talutti meidät ovelle asti. Hauskaa, miten kielimuurista huolimatta ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita! Kuvassa Asakusan eräs kuja, seikkailtiin vähän ympäriinsä laukuista luovuttuamme, kun ei saatu vielä huonetta.

Nyt me ollaan kuitenkin Ryokanissa, pikkuisessa huoneessa, joka on niin söpö! Henkilökunta (=yksi mieshenkilö) on todella mukava. Illalla 7pm Tokion aikaa täällä Ryokanissa kaikki kokoontuu syömään nuudeleita yhdessä uuden vuoden kunniaksi, ajateltiin osallistua. Kuvasta voi päätellä, mitä äsken tehtiin, mutta nyt levätään hieman!

ps. ÄideiLLE terveisiä!

-Kristiina